1. Selkäkipu on yleistä ja normaalia.
Noin 80% väestöstä kokee selkäkipua jossain vaiheessa elämää ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kova kipu voi aiheuttaa huolta mutta se on harvoin merkki ongelman vakavuudesta.
2. Selkäkivun kuvantaminen (magneetti- tai röntgenkuvauksella) ei yleensä ole suositeltavaa.
Jos on syytä epäillä, että selkäkipu johtuu murtumasta, kasvaimesta tai infektiosta kuvaus on tarpeellinen. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista ja epäily ennaltamainittuihin ongelmaan paljastuu yleensä jo historian kartoittamisen ja fyysisen tutkimuksen yhteydessä. Selän rutiinikuvantamista ei suositella sillä lähes jokaiselta löytyy ongelmaan liittymättömiä rakenteellisia muutoksia selkänikamien ja -nivelten arkkitehtuurista jotka aiheuttavat turhaa huolta potilaalle.
Lue lisää aiheesta: Selkä- & niskakipuinen: älä ole röntgen- tai magneettikuviesi uhri!
3. Selkä ei ole heikko rakenne.
Yleinen luulon on, että selkäranka on heikko ja helposti vaurioituva rakenne. Se kestää kuitenkin hyvin huollettuna puolet kehosi painosta vuosikymmeniä. Vastoin hyvin yleistä käsitystä selkänikamat ja niiden välissä olevat välilevyt eivät lipsu tai luiskahtele pois paikoiltaan. Tämä juurtunut käsitys lisää selkäkivun pelkoa, selän suojelemista, normaalien liikkeiden karttamista ja invaliditeettia.
4. Selkä on suunniteltu taipumaan.
On yleistä, että ihmiset kokevat nivel- tai lihasarkuutta esimerkiksi aloittaessaan uuden harrastuksen tai tehdessään jotain rutiininomaisesta poikkeavaa. Monipuolinen liikunta ja asteittainen nostamisen harjoittelu esimerkiksi kuntosalilla auttavat kehoa ja hermostoa tottumaan uusiin liikkeisiin vähentäen vaurioriskiä.
5. Selkä voi olla kipeä ilman vaurioita selän rakenteille.
Kipu on monimutkainen suojeleva mekanismi jonka kokemiseen ja intensiteettiin vaikuttavat fyysiset-, psyykkiset-, sosiaaliset- sekä muut terveys- ja elämäntapatekijät. Nämä asiat voivat johtaa kivuliaaseen tunteeseen ilman suoranaisia nivel- tai lihasvaurioita.
6. Älä yritä selättää selkäkipua vuodelevolla tai leikkaukseen kiirehtimisellä.
Aktiivisena pysymisen sekä kivun rajoissa normaalien askareiden parissa toimimisen on osoitettu nopeuttavan paranemista. Leikkausta ei suositella selkäkipupotilaille joilla ei ole hermojuuren pinnetiloja. Konservatiivinen hoito ja kuntoutus ovat aina ensisijalla selkäkipuja hoidettaessa.
7. Liikunta auttaa usein selkäkipuun vaikkakin sitä usein pelätään.
Liikunta on erinomainen keino hoitaa selkäongelmia. Päivittäinen liikunta kestäen >30 minuuttia on hyvä tapa aloittaa kuntoutus. Pelkkä kävelyn aloittaminen voi tuoda helpotusta akuutissa vaiheessa. Mikäli selkäkipu toistuu aina liikunnan yhteydessä on syytä hakea ammattilaisen apua ongelman ratkaisemiseksi
8. Voimakkaat kipulääkkeet selkäkipuun eivät aina tarkoita voimakkaampaa kivunlievennystä.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan voimakkaat kipulääkkeet eivät aina tuota suurempaa kivunlievennystä kuin yleisemmät apteekista ilman reseptiä saatavat tulehduskipulääkkeet kuten ibuprofeeni. Ne kuitenkin voivat tuottaa epämukavia sivuvaikutuksia.
9. Ole terveen skeptinen uusien selkälaitteiden ja -trendien suhteen.
Tuki- ja liikuntaelinhuollossa – selkäkivut mukaanlukien – tapahtuu harvoin mullistavia keksintöjä hoitotapojen suhteen. Syy löytyy yleensä liikkumattomuudesta ja kroonisista hoitamatta jääneistä ongelmista.
10. Selkäkipu yleensä paranee.
Vaikka vaurioittaisit selkäsi sen paraneminen on erittäin todennäköistä.
Soita numeroon 0400 29 29 08 tai varaa aika suoraan online-ajanvarauksen kautta mikäli selkäongelmat haittaavat elämääsi.
Lue myös:
9 selkäkivun riskitekijää – laita nämä korvan taakse!
Tuo vaivasi hoidettavaksi
Tule ja kerro tuki- tai liikuntaelimistösi ongelmista, niin ratkaistaan ne yhdessä!
Varaa aika