23 syys 2015

Päänsärkyjen ABC.

http://www.howitworksdaily.com/wp-content/uploads/2011/12/Headache-Science-Photo-Library.jpg

Päänsäryt voivat olla todellinen riesa ja haitata päivittäistä elämää. Ohimoita, päälakea tai kasvoja särkee, pistää, puristaa, jomottaa, vihloo; raajoissa tai kasvoissa tuntuu pistelyä, puhuminen tuottaa hankaluuksia, näöstä tulee epätarkka tai keskittymiskyky alenee…

Eri päänsärkytyyppien ja syiden kirjo on valtava. International Headache Society:n päänsärkyluokitusten huidellessa yli sadassa käsittelen artikkelissa vain yleisimpiä konservatiivisen hoidon piirissä nähtäviä ja hoidettavia ongelmia. Aihealueen ollessa monimutkainen ja laaja joudun viemään teidät hieman syvemmille vesille käsitteiden suhteen mutta vältän paneutumista suuremmin aivorungon- tai pään ja kasvojen alueen neuroanatomiaan (“hermostorakenteeseen”) ylimääräisen päänsäryn välttämiseksi.

Huom!Mikäli koet ensimmäistä kertaa yhtäkkistä raajojen tai kasvojen halvausoireita, näön- tai tajunnanmenetystä, nielemis- tai artikulaatio-ongelmia, tuplanäköä, voimakasta toispuoleista niska- ja päänsärkyä, aikaisemman päänsäryn huomattavaa pahenemista, kuumetta, ihottumaa muita vakavampia oireita käänny päivystävän lääkärisi puoleen vakavien tai hengenvaarallisten – joskin hyvin harvinaisten – syiden poissulkemiseksi (aivokalvon tulehdukset, kaukallonsisäiset verenvuodot yms.)!

Pääsääntöisesti siis krooniset, tutut oireet ovat hyvä merkki hoidettavasta ongelmasta.

Yleisimmät primääriset päänsäryt (ensisijainen päänsärky, jossa päänsärkydiagnoosi on oma sairautensa)

1. Jännityspäänsärky, n. 38% tapauksista

  • Kesto 30 min. – 7 päivää
  • Puristava tunne molemminpuolin päätä/ohimoita/otsaa
  • Kipuoireet lievästä keskivoimakkaaseen
  • Normaalisti fyysinen aktiivisuus ei suuremmin pahenna oireita
  • Ei pahoinvointia/oksentelua, ääni- tai valoherkkyyttä

2. Ponnistuspäänsärky

  • Kesto 5 min. – 48h
  • Sykkivää kipua
  • Päänsärkyoireita vain liikuntasuorituksen aikana tai sen jälkeen

3. Migreeni, n. 10% tapauksista

Migreeni on monitahoinen perinnöllinen aineenvaihduntasairaus jolle tyypillistä on autonomisen hermoston (vastuussa mm. verisuonten supistumisesta ja rentoutumisesta, sydämenlyönneistä, vatsan liikkeistä, hikoilusta jne.) toimintahäiriöstä johtuva “häiriötila” joka yleisimmin sisältää kipua ja neurologisia oireita.

Aurallisessa migreenissä aura syntyy aivokuoressa leviävän vaimenevan aallon (“cortical spreading depression”) johdosta, jossa aivokuoren takaosasta eteenpäin leviävä aktiivisuustason lasku aiheuttaa neurologisia oireita, kuten näkö- ja tuntomuutoksia. Suurin osa migreenikohtauksista ovat aurattomia migreenejä. Kehonsisäisen kivunsäätelymekanismein toimintahäiriöt ovat osasyynä primääristen päänsärkyjen synnyssä (esim. viallisen dopamiini- ja serotoniinisäätelyn vuoksi). Tästä syystä jännityspäänsärky ja migreeni voidaan katsoa olevan ns. saman spektrin sairauksia jossa jännityspäänsärky < auraton migreeni < aurallinen migreeni. Migreenien alatyyppejä on monia joista osassa esiintyy toispuoleista lihasheikkoutta, toispuoleista näön menetystä, kiertohuimausta (eli vertigoa, ns. vestibulaarinen migreeni) jne.

Auraton migreeni

  • Kesto yleensä 4-72h
  • Toispuoleinen päänsärky
  • Jomottavaa/sykkivää kipua (“sydämenlyöntien tahtiin”) keskivoimakkaasta voimaakkaaseen
  • Normaali fyysinen (esim. portaiden kiipeäminen tai nouseminen istuma- tai makuuasennosta) pahentaa oireita
  • Kipu alkaa usein kasvojen alueelta ja leviää muille aluillePahoinvointia/oksenteluaValo- ja tai ääniherkkyyttä

Aurallinen migreeni

  • Oireita edeltää ns. aura, joka on monitahoinen neurologinen kokonaisuus ja voi sisältää väsymystä, keskittymisvaikeuksia, niskajäykkyyttä, näön heikentymistä, haukottelua, valo- tai ääniherkkyyttä ja kalpeutta. Aura voi alkaa tunteja tai vuorokautta ennen varsinaista migreenikohtausta.
  • Kesto yleensä 4-72h
  • Toispuoleinen päänsärky
  • Jomottavaa/sykkivää kipua keskivoimakkaasta voimaakkaaseen
  • Normaali fyysinen (esim. portaiden kiipeäminen tai nouseminen istuma- tai makuuasennosta) pahentaa oireita
  • Kipu alkaa usein kasvojen alueelta ja leviää muille aluille
  • Pahoinvointia/oksentelua
  • Valo- ja tai ääniherkkyyttä

Sekundäärinen päänsärky (toissijainen päänsärky, jossa oireet johtuvat muusta sairaudesta tai toimintahäiriöstä)

Niskaperäinen (cervicogeeninen) päänsärky, n. 2,5-5% tapauksista

  • Yläniskan fasettinivelten toimintahäiriöstä aiheutuva päänsärky
  • Potilas yleisimmin 33-43 vuotias
  • 7-17 vuoden oirehistoria
  • Päänsärky alkaa niskasta (ei jomottava päänsärky) ja leviää toiselle puolelle päätä/kasvoja
  • Niskan liikkeet pahentavat kipuoireita, etenkin kaularangan ojennus ja koukistus

Esimerkkejä muista sekundäärisistä päänsäryistä:

  • Alhainen verensokeri
  • Dehydraatio
  • Happivaje tai hyperventilaation seuraksena syntyvä hiilidioksidin kertyminen elimistöön
  • Kipulääkkeiden käytöstä johtuva päänsärky (mikä paradoksi?!)
  • Glaukooma
  • Aivokasvain
  • Jne.

Kroonisissa kiputiloissa (sekä tuki- ja liikuntaelinkivut, että päänsäryt) on myös syytä pitää silmällä ilmiötä jota kutsutaan keskushermoston herkistymiseksi. Pähkinänkuoressa kyse on yllämainitun kivunsäätelymekanismin toimintahäiriöstä jossa ensimmäisen kerran koettu kipuoire laukaisee pitkään jatkuvan tai toistuvien kipuoireiden kierteen. Alkuperäinen kudosvaurio siis aiheuttaa kivuntunteesta vastaavien hermosolujen aktivoitumista mutta akuutin vaiheen rauhoittuessa edellämainitut hermosolut reagoivat liian herkästi myös täysin normaaleihin asioihin jotka eivät muuten aiheuttaisia oireita. Niistä tulee siis yliherkkiä ja ne “ylireagoivat” normaaleihin kehosta saapuviin signaaleihin. Esimerkkinä tästä krooniset niskan retkahdusvamman jälkeiset päänsärky- ja kiputilat.

Päänsärkyoireissa on usein päällekkäisyyksiä ja on täysin mahdollista, että kärsit eri päänsäryistä samanaikaisesti tai ne vaihtelevat esim. jännityspäänsärylle ominaisesta puristavasta pannasta migreenikohtaukseen oireiden pahentuessa. Samoin on myös mahdollista, että niskakipusi ja päänsärkysi eivät ole yhteydessä toisiinsa vaan kärsit kahdesta eri ongelmasta, esimerkiksi niskan alueen kipua aiheuttavista mekaanisista toimintahäiriöistä sekä jännityspäänsäryistä.

Oikeaan diagnoosiin saapuminen on hyödyllistä sillä se antaa sekä potilaalle, että häntä hoitavalle ammattilaiselle realistiset odotukset päänsärkyjen hoitamisen suhteen. Yhdelle se voi olla päivittäisen päänsäryn poistuminen, kun taas toiselle viikottaisten migreenikohtausten lieveneminen kertaan kuukaudessa tai kahdessa. Olennaista on kehittää strategia jolla potilas voi palata normaalien askareiden ääreen pitkällä tähtäimellä. Kipulääkkeiden jatkuvaa käyttöä oireiden peittämiseksi tulisi siis harkita toiseen kertaa varsinkin, kun tiedämme niiden olevan mahdollinen päänsärkyjen aiheuttaja…

Toivottavasti sait hieman uutta ajateltavaa!

Varaa aika numerosta 0400 29 29 08 tai online-ajanvarauksen kautta mikäli niskakivut tai päänsärkyoireet vaivaavat ja haluat selvyyttä ja pitkäaikaisia ratkaisuja ongelmiisi.

Lähteet:

International Headache Society

Chiropractic Development International

Lue myös aikaisempia kirjoituksia:

Erimittaisista jaloista & kehon vakaudesta

Selkä- & niskakipuinen: älä ole röntgen- tai magneettikuviesi uhri!

leave a comment

Make sure you enter the (*) required information where indicated. HTML code is not allowed.