30 maalis 2015

9 selkäkivun riskitekijää – laita nämä korvan taakse!

Back-Pain_0

Selkärangan kiputilat ovat yleinen ongelma: noin 80% meistä kärsii alaselkäkivusta ja noin 70% niskakivuista jossain elämämme vaiheessa. Alaselkäkipu on myös kivunnut listan kärkeen invalidisoivimmaksi vaivaksi ympäri maailman [1]. Varsinkin työperäinen selkäkipu on kasvanut suureksi tekijäksi tässä ryhmässä [2].

Nämä yhdeksän asiaa näyttävät olevan merkittäviä seikkoja uuden selkäkipuepisodin synnyssä [3]:

1. Huomion herpaantuminen/häiriintyminen aktiviteetin aikana
2. Huonot/kömpelöt asennot
3. Tavaroiden kantaminen kaukana kehosta
4. Käsin tehtävät toimenpiteet/asiat ihmisten tai eläinten kanssa
5. Epävakaus, huono tasapaino tai vaikeudet otteen pitämisessä
6. Painava kuorma
7. Raskas fyysinen aktiviteetti itsessään
8. Väsymys
9. Keskiraskas tai raskas fyysinen aktiviteetti

Näistä suurin riskitekijä oli huonoissa asennoissa tehdyt fyysiset toimenpiteet, kuten painavan esineen nostaminen. Selkäkipua esiintyi myös yleisimmin aamulla kello 07.00-10.00 välisenä aikana. Tähän saattaa olla syynä se, että yleisin selkäkivun aiheuttaja eli selkärangan välilevyt [4] ovat paksuimmillaan aamulla, sillä ne keräävät itseensä nestettä yön aikana selkärangan ollessa lepotilassa vaaka-asennossa. Samasta syystä olet aamulla pidempi, kuin iltapäivällä.

Kyse ei ole siitä, etteikö näitä asioita saisi tehdä. Ne on vaan hyvä pitää mielessä esim. tavaroiden nostamisen yhteydessä toimistoympäristössä tai raskaan liikuntasuorituksen aikana (“jaksaa jaksaa!”).

Kehomme motorinen kontrolli vaatii aivoilta ennakointia ja energiaa. Itseasiassa älykkyys itsessään on vain kykyä ennakoida tapahtumia ennenkuin ne ovat syntyneet. Montako kertaa olet kävellyt portaita katsoen samalla kännykkääsi, mutta et ole kaatunut? Aivosi ennakoivat tulevat askeleet ja mukauttavat motoriikan sopivaksi. Entäs sitten kieli? Mikä on tämän lauseen viimeinen ____? Mikäli mieleesi tuli “sana” aivosi ennakoivat lauseen lopun perustuen aikaisempiin kokemuksiisi.

Kaikki tämä vaatii energiaa ja sopeutumista tilanteisiin sekä auttaa myös osaltaan selittämään miksi väsyneenä teemme myös enemmän virheitä sekä fyysisissä että “psyykkisissä” suorituksissa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut työperäisen selkäkivun hoidosta täällä. Mikäli selkäongelmat mietityttävät tai kärsit toistuvista selkä- ja niskakipuepisodeista tai päänsäryistä/migreenistä voit tiedustella lisää numerosta 0400 29 29 08 tai varata ajan suoraan online-ajanvauraksen kautta ongelmiesi ratkaisemiseksi.

Lähteet:

[1] Hoy et al. The global burden of low back pain: estimates from the Global Burden of Disease 2010 study. Ann Rheum Dis 2013.

[2] Driscoll et al. The global burden of occupationally related low back pain: estimates from the Global Burden of Disease 2010 study. Ann Rheum Dis. 2014;73(6):975-81.

[3] Steffens et al. What Triggers an Episode of Acute Low Back Pain? A Case–Crossover Study. Arthritis Care & Research 2015;67(3):403–410

[4] Depalma M, Ketchum J, Saullo T. What is the source of chronic low back pain and does age play a role? Pain Med. 2011 Feb;12(2):224-33.

Lisää aiheesta:

Aivot ovat liikettä varten.

Kivuntunteen monet kasvot

Fasettilukko? Iskias? SI-nivel?

Kunto & Terveys -lehti 4/2014: Selkä kuntoon osa 1.

Kunto & Terveys -lehti 4/2014: Selkä kuntoon osa 2.

Kunto & Terveys -lehti 4/2014: Selkä kuntoon osa 3.

leave a comment

Make sure you enter the (*) required information where indicated. HTML code is not allowed.